Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Belgrad: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Belgrad

Finska Ambasada
Bircaninova 29, 11001 Belgrad, Serbia
Puh. +381-11-306 5400
S-posti: sanomat.beo@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 12.3.2019

Serbialais-suomalainen Seura on suomen kielen ja kulttuurin sanansaattaja

Suomen kielellä ja kulttuurilla on pitkä, mutta vielä tuntematon perinne jo entisen Jugoslavian ajoilta Serbiassa. Serbialais-suomalainen Seura pyrkii lisäämään suomen kielen osaajia sekä tietoisuutta Suomesta, ja toimii aktiivisesti suomalaisten ja serbialaisten ystävyyden edistämiseksi. 

Hyvää päivää”, sanoo Serbialais-suomalaisen Seuran puheenjohtaja Miroslav Cvetkovic, joka tunnetaan myös erittäin suositun vuonna 1984 perustetun yhtyeen Bajaga i Instruktori basistina.

Paljon muuta ei Cvetkovic muistakaan, mutta suomen kielellä on pitkät juuret hänen suvussaan. Cvetkovicin isä, Cedomir Cvetkovic, tunnettiin entisessä Jugoslaviassa ainoana suomen kieltä puhuvana henkilönä, joka muun muassa tulkkasi Titon ja Kekkosen keskusteluja.

Cvetkovic
Humanitaarinen konsertti ja näyttely autististen lasten hyväksi Seuran tapahtumassa "Piirrä Joulupukki". Kuvassa Vesna Klacar (vas.) ja Miroslav Cvetkovic.

Seuran synty

Vanhempi Cvetkovic perusti ilmaisen suomen kielen koulun Obrenovaciin, ja hän oli ainoa suomea puhuva Serbiassa vuoteen 2000 asti. Hänen silloiset opiskelijansa ovat nykyään niitä, jotka opettavat suomen kieltä Belgradissa.

Serbialais-suomalaisen Seuran, eli Seuran, rekisteröi hänen poikansa Miroslav Cvetkovic virallisesti vasta vuonna 2011. Cvetkovicista tuli Seuran puheenjohtaja isänsä jälkeen. Kiinnostus Suomea kohtaan on kasvanut Serbiassa vuosittain, ja Cvetkovicin mukaan serbialaiset tuntevat Suomen parhaiten hevimetallimusiikista sekä tuotteista ja brändeistä, kuten Nokiasta.

Suomen kieli ja kulttuuri

Seuran tavoitteena on kuitenkin jakaa tietoa myös muusta Suomeen liittyvästä. Tärkeitä teemoja ovatkin kieli, luonto ja kulttuuri. Kieli onkin ollut väylä suuremman Suomi-kiinnostuksen heräämiseen, ja pysyvään Seuran jäsenyyteen erityisesti nuorten keskuudessa. Cvetkovicin toiveena onkin, että suomea voitaisiin tulevaisuudessa opettaa Belgradin yliopistossa, kuten muita pohjoismaisia kieliä.

Seura on kielen opetuksen lisäksi aktiivinen monessa muussakin asiassa. Hyvät kontaktit Suomeen ovat auttaneet opiskelu- ja työmahdollisuuksiin liittyvien projektien kanssa. Aikaisemman projektin kautta, joka tehtiin yhteistyössä Kannuksen kunnan kanssa, noin 20 serbialaista lähti Suomeen ja jäi sinne työskentelemään. Cvetkovicin mukaan tällä hetkellä suunnitteilla on samankaltainen projekti, mutta hän ei paljastanut enempää yksityiskohtia.

Seuralla on ollut jo vuosien ajan hyvät välit Suomen suurlähetystöön Serbiassa, mutta myös Serbian suurlähetystöön Suomessa, jossa myös toimii paikallinen Suomi-Serbia-seura.

Järjestö tekee lisäksi muun muassa yhteistyötä koulujen kanssa, sekä järjestää useita humanitaarisia tapahtumia, kuten varainkeruukonsertteja. Seuran vuosittaisiin tapahtumiin kuuluu kolme-neljä kertaa vuodessa pidettävät esitelmät Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista, ja kuulemma vanhustenkeskuksissa ollaan erittäin kiinnostuneita Suomesta.

Herkkumaanantai
Herkku-maanantai KC Gradissa marraskuussa.

Loppuvuodesta Seura järjestää kulttuurisen ruokatapahtuman ”Herkku-maanantai”, jolloin seuralaiset leipovat muun muassa suomalaista mustikkapiirakkaa ja lihapullia muiden maisteltaviksi. Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös elokuvafestivaalien järjestäminen.

Kuoro on tärkeä osa Seuraa, erityisesti kielen ja kulttuurin kannalta. Cvetkovic kertoo, että kaikki Seuran kuoron laulut ovat suomalaisia kappaleita, ja ne lauletaan suomeksi.

Ystävyys tärkeintä

Cvetkovic pitää Serbian ja Suomen ystävyyttä tärkeänä, ja toivoo näkevänsä entistä parempia mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja kielenopetukseen liittyen. Suomi ei ole Serbiassa vielä niin tunnettu maa, minkä vuoksi Seura pyrkiikin lisäämään tietoisuutta.

”Haluamme rikkoa yleisen käsityksen siitä, että suomalaiset ovat kylmä kansa. Jos ihmiset vaan pääsisivät tutustumaan heihin, he ymmärtäisivät, kuinka lämpiminä ja ystävällisiä he ovat. Meillä voisi olla suomalaisilta paljon opittavaa, kuten luovuudesta ja työmoraalista. Kuitenkin yhtä tärkeää on se, että meidän kokemuksemme ja tieto välittyvät myös Suomeen ja suomalaisille.”

Cvetkovic on itse käynyt Suomessa vain kerran isänsä seurana, jolloin he kiersivät noin kuudessa kaupungissa. Kokemuksista kirkkaimpana hän muistaa joen, jossa uitettiin tukkeja. Mieleen jäi myös ensimmäinen saunakokemus, jonka jälkeen hänelle myönnettiin diplomi saunasta selviytymiseen ilman hysteeristä kohtausta.

Tulosta

Päivitetty 12.3.2019


© Suomen suurlähetystö, Belgrad | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot