Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Belgrad : Tietoa Serbiasta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Belgrad

Finska Ambasada
Bircaninova 29, 11001 Belgrad, Serbia
Puh. +381-11-306 5400
S-posti: sanomat.beo@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Serbia

Suhteet

Suomen ja Serbian kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Suomi tukee Serbian EU-integraatioprosessia, jonka eteneminen tulee merkittävästi luomaan uusia mahdollisuuksia kahdenvälisten suhteiden vahvistamiseen, kaupallisiin suhteisiin ja hallitusten ja viranomaisten sekä kansalaisyhteiskuntien välillä.

 

Suomen julkinen kuva Serbiassa on myönteinen, vaikkakin kapea-alainen. Suomeen yhdistetään Serbiassa mielikuvia hyvinvointivaltiosta, korkeasta koulutuksesta, tietoyhteiskunnasta sekä vähäisestä korruptiosta.

 

Poliittisella tasolla Suomen kiinnostus Serbiaa kohtaan on aktivoitunut, mistä osoituksena on myös aktivoitunut korkean tason vierailuvaihto. Teemojen osalta Suomen ja Serbian suhteissa ei poliittisella tasolla ole ongelmia. Suomen toiminta nähdään pitkälti osana EU:ta.

                                                                                     

Suomen kahdenväliset kehitysyhteistyöprojektit Serbiassa ovat päättyneet. Hankkeet painottuivat niille aloille, joilla Suomella on erityistä osaamista ja kokemusta, esimerkiksi metsäala, hyvä hallinto, ihmisoikeudet ja oikeusvaltiokehitys.

 

Serbia kuuluu EU:n laajentumis- ja naapuruushankkeiden Twinningin ja TAIEX:in edunsaajiin. Nämä hankkeet tarjoavat nykyisille ja tuleville EU:n jäsenvaltioille mahdollisuuden edistää ja syventää keskinäistä yhteistyötä. Suomi on osallistunut useisiin Twinning- ja TAIEX-hankkeisiin Länsi-Balkanilla, kuten tupakointia koskevan sääntelyn kehittämiseen Serbiassa vuonna 2014. Suomi on mukana myös vuonna 2015 käynnistyneessä hankkeessa, jolla vahvistetaan Serbian liikennelainsäädäntöä ja liikenneviranomaisten osaamista.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Serbian välinen kauppavaihto on ollut vähäistä. Suomalaisilla yrityksillä on ylipäänsä ollut vähän kiinnostusta Länsi-Balkanin maiden markkinoita kohtaan. Alueen toimintaympäristö koetaan epävarmana ja markkinat suhteellisen pieninä. Viime aikoina lievää kiinnostuksen kohoamista on kuitenkin ollut havaittavissa suomalaisessa yrityskentässä, ja Serbiaan on tullut useita suomalaisinvestointeja.

 

Euroopan Unionin alueella toimivien yritysten vientimahdollisuudet Serbiaan paranivat sen jälkeen, kun EU ja Serbia vuonna 2009 toimeenpanivat Euroopan yhteisön ja Serbian tasavallan välisen väliaikaisen sopimuksen kaupasta ja kaupan liitännäistoimenpiteistä.

 

Suomalaisten yritysten investoinnit Serbiaan ovat kasvamassa. Vuonna 2011 Tikkurila teki suurehkon investoinnin Serbiaan ostamalla serbialaisen Zorka Color -maaliyhtiön, jolla on vankka asema Länsi-Balkanin markkinoilla. Outotec sai Borin kuparikaivoksen sulattamon uudistamisurakan. Vuonna 2013 KONE teki paikallisen yrityskaupan ja vuonna 2014 ajoneuvojen johdinsarjoja valmistava PKC Group avasi tehtaan Smederevoon. Myös SISU ja Luvata ovat investoimassa Serbiaan. Mahdollisia kasvavia aloja suomalaisten yritysten viennille ja investoinneille ovat muun muassa kaivosala, uusiutuvat energiat, jätehuolto, liikenneinfrastruktuurihankkeet ja maa- ja metsätalouskoneet.

 

Tullihallituksen tilastojen mukaan Suomen vienti Serbiaan vuonna 2016 oli noin 26 miljoonaa euroa ja tuonti Serbiasta Suomeen noin 21 miljoonaa euroa.

Kulttuurisuhteet

Serbialaiset ovat suhteellisen kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Erilaisia tapahtumia on monipuolisesti muun muassa musiikin, arkkitehtuurin, muotoilun, elokuvan ja kuvataiteiden aloilla.

 

Joka toinen vuosi järjestettävä Finnish Film Week on tuonut monipuolisesti esille suomalaista elokuvaa.

 

Kummassakin maassa kulttuuriyhteistyön vahvistaminen vaatii vielä paljon töitä.

Suomalaiset, suomen kieli

Pysyvästi Serbiassa asuvia suomalaisia on vähän, arviolta joitain kymmeniä. Tilapäisesti maassa oleskelevia suomalaisia on myös hyvin vähän.

 

Suomen kielen opiskeleminen, toisin kuin muiden pohjoismaisten kielten, ei ole Serbiassa mahdollista korkeakoulutasolla. Belgradin alueella Obrenovacissa suomen alkeita voi opiskella vapaaehtoispohjalla työskentelevän opettajan ryhmässä. Tällä hetkellä ryhmän opetukseen osallistuu useampia kymmeniä nuoria.

 

Serbia-Suomi-ystävyysseura on toiminut Obrenovacin kunnassa vuodesta 2006 alkaen. Vuoden 2011 alussa aloitti Belgradissa toimintansa Serbia-Suomi-seura.

Sopimukset

  • 1929, Väliaikainen kauppasopimus 28/1929
  • 1955, Sopimus harjoittelijain vaihdosta 19/1955
  • 1964, Viisumivapaussopimus 22/1964 (1992, Sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen 58/1992)
  • 1968, Lentoliikennesopimus 60/1968
  • 1971, Taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä tehty sopimus 4/1972
  • 1973, Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä muilla näihin liittyvillä aloilla 65/1973
  • 1976, Kansainvälistä maantieliikennettä koskeva sopimus 56-57/1978
  • 1978, Yhteistyöstä matkailun alalla tehty sopimus 31/1979
  • 1979, Eläinlääkintäsopimus 63/1979
  • 1984, Kauppasopimus 29/1985
  • 1986, Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 59-60/1987

 

Suomen ja Serbian kahdenvälisiä sopimuksia tarkasteltiin uudelleen vuoden 2012 alkupuolella, jolloin todettiin sopimuksen kulttuurin, tieteen ja näihin liittyvien alojen osalta olevan vanhentunut, eikä sitä jatkettu. Vuoden 1976 maantieliikennesopimuksen ja vuoden 1986 kaksinkertaista verotusta koskevan sopimuksen uusiminen sen sijaan on valmisteilla.

Vierailut

Suomeen:

 

  • Pääministeri Aleksandar Vucic 25.-26.1.2015
  • Ulkoministeri Ivica Dacic 9.10.2014
  • Serbialaisten naiskansanedustajien eduskuntavierailu 14.-17.5.2013
  • Ulkoministeri Ivan Mrkic 10.5.2013
  • Ulkoministeri Vuk Jeremic 12.4.2012
  • Serbian parlamentin puhenainen Slavica Djukic Dejanovic 22.3.2012
  • Valtiosihteeri Ivan Mrkic 22.2.2012
  • Sisäministeri ja varapääministeri Ivica Dacic 10.11.2011
  • Ulkoministeri Vuk Jeremic 18.10.2010
  • PMI Mirko Cvetkovic 9.9.2009

 

 

Serbiaan:

 

  • Sisäministeri Päivi Räsänen 20.-22.1.2015
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja 16.9.2013
  • Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 22.-23.5.2013
  • Valtiosihteeri Pertti Torstila 2.-5.4.2013
  • Eduskunnan Suuren valiokunnan puheenjohtaja Mia-Petra Kumpula-Natri, 31.1.-2.2.2013
  • Ulkoministeri Erkki Tuomioja 20.10.2011
  • Presidentti Tarja Halonen 30.3- 1.4.2011
  • Ulkoministeri Aleksander Stubb 3-4.2.2010
  • Eduskunnan suuri valiokunta 24.1.-26.1.2010
  • Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi 31.5.-2.6.2009
  • Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta 20.-21.4.2009
  • Eurooppatiedotus 25.-27.3.2009

Historia

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ja Serbian väliset suhteet ovat vaihdelleet historiallisten muutosten mukana. Erilaisista yhteiskuntajärjestelmistä huolimatta molemmat maat pysyivät kylmän sodan aikana sotilasliittojen ja niiden välisten kiistojen ulkopuolella. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa, Etykissä, Suomella ja silloisella Jugoslavialla oli merkittävä rooli neutraalien ja ei-liittoutuneiden maiden yhteistyössä. Yhteistyön merkittävä edesauttajia olivat myös molempien maiden presidenttien, Kekkosen ja Titon, hyvät keskinäiset suhteet.

 

Jugoslavian hajoamisen ja siihen liittyvien tapahtumien aikana 1990-luvulla Suomi oli tukemassa kansainvälisten tahojen pyrkimyksiä löytää rauha sodan eri osapuolien välille. Suomi muun muassa lähetti rauhanturvaajia alueelle ja antoi diplomaattista tukea rauhanneuvotteluissa.

 

Suomen tultua Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995 maiden väliset suhteet ovat perustuneet Suomen osalta pääosin EU:n yhteisiin linjauksiin ja päätöksiin. Suomen ensimmäinen puheenjohtajuuskausi EU:ssa vuonna 1999 ajoittui Serbian (silloisen Jugoslavian liittotasavallan) historian kannalta merkittävään aikaan ja Suomi oli YK:n välityksellä aktiivinen rauhanneuvotteluissa Naton, albaanien ja Serbian johdon kanssa. Suomen presidentti Martti Ahtisaaren rooli rauhanneuvotteluissa oli merkittävä.

 

Ahtisaaren toiminta sai jatkoa, kun YK:n pääsihteeri nimitti hänet erityisedustajakseen etsimään ratkaisua Kosovon statuskysymykseen vuonna 2006. Niin ikään vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla Suomi toimi toistamiseen EU:n puheenjohtajana. Vaikka näiden neuvottelujen yhteydessä entisen presidentin rooli suomalaisena on tullut esiin lähinnä negatiivisessa valossa, on Suomi saanut Serbiassa positiivista mainetta muissa yhteyksissä. Tästä esimerkkinä on Olli Rehn, entinen Euroopan komission laajentumisasioista vastaava komissaari, jonka työ ja luottamus Serbian mahdollisuuksiin EU-neuvotteluissa sai paikallisessa mediassa positiivisen vastaanoton. Myös serbialaisen Marija Serifovicin Euroviisuvoitto Helsingissä vuonna 2007 antoi serbialaisille positiivisen mielikuvan Suomesta ja suomalaisista.

 

Suomen suurlähettiläät Belgradissa:

 

• Onni Talas, lähettiläs (Budapest) 1934-40

• Eduard Palin, lähettiläs (Bukarest) 1941

• Ville Niskanen, lähettiläs 1948-53

• Niilo Orasmaa, lähettiläs 1953-56

• Otso Wartiovaara, lähettiläs 1956-58, suurlähettiläs 1958-61

• Olavi Raustila, suurlähettiläs 1961-65

• Taneli Kekkonen, suurlähettiläs 1965-70

• Olli Bergman, suurlähettiläs 1970-72

• Risto Hyvärinen, suurlähettiläs 1972-75

• Eeva-Kristiina Forsman, suurlähettiläs 1975-80

• Matti Kahiluoto, suurlähettiläs, 1981-84

• Heikki Talvitie, suurlähettiläs 1984-88

• Jorma Inki, suurlähettiläs 1988-91

• Mauno Castrén, suurlähettiläs 1991-92

• Ilpo Manninen, va.asiainhoitaja 1994-96, suurlähettiläs 1996-98

• Hannu Mäntyvaara, suurlähettiläs 1998-02

• Anna-Maija Korpi, suurlähettiläs 2002-07

• Kari Veijalainen, suurlähettiläs 2007-11

• Pekka Orpana, suurlähettiläs 2011-15

• Pertti Ikonen, suurlähettiläs 1.9.2015-

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Serbia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa Balkanin niemimaalla. Serbian rajanaapureita ovat
Unkari, Romania, Bulgaria, FYROM, Kosovo, Montenegro sekä Bosnia ja Hertsegovina.

Asuminen, asunnot

Asuntotarjonta Belgradissa on kohtalainen. Kiinteistönvälitysyhtiöitä on monia. Kiinteistönvälittäjien verkkosivuilta voi saada väärän käsityksen vuokrattavana olevien asuntojen valikoimasta, sillä sama asunto saattaa olla vuokrattavana usealla välittäjällä eikä asuntoa välttämättä poisteta verkkosivuilta sen jälkeen, kun se on vuokrattu. Asunto on mahdollista vuokrata kalustettuna tai kalustamattomana. Asuntojen taso vaihtelee.

Edustustot

Suomella on suurlähetystö Belgradissa. Kunniakonsulaatteja Serbiassa ei Suomella ole.

Hankinnat

Tavallisten elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden tarjonta on hyvä. Tuoreiden vihanneksien ja hedelmien osalta valikoima on paras toreilla, kuten esimerkiksi Belgradissa Kalenic Pijacalla. Keskeisten kaupunkien läheisyydessä on suuria kauppakeskuksia. Iso osa kaupoista on auki myös sunnuntaisin. 

Ilmasto

Ilmasto vaihtelee pohjoisen mannermaisesta (kylmät talvet, kuumat ja kosteat kesät) etelän välimerelliseen (kuumat ja kuivat kesät ja syksyt, kohtalaisen kylmät talvet, eikä lumeltakaan vältytä) ilmastoon. Tyypillistä maalle ovat Kosava-tuulet, jotka tuovat raikasta ja kuivaa ilmaa 2-3 vuorokauden jaksoissa. Vuosittainen aurinkoinen aika vaihtelee 1500 ja 2200 tunnin välillä.

Joukkoliikenne

Linja-autot ovat hyvä tapa liikkua Serbiassa ja ne kulkevat niin suurempiin kuin pienempiinkin kaupunkeihin. Linja-autot ovat usein junia täsmällisempiä. Myös naapurimaihin on kohtalaiset yhteydet julkisilla liikennevälineillä. Vuodenajasta riippuen on syytä huomioida puutteellinen lämmitys/ilmastointi esimerkiksi yöjunilla liikuttaessa.

 

Moottoriteillä on käytössä tietullit. Tullit voi maksaa käteisellä dinaareissa tai euroissa tai luottokortilla.

 

Taksilla kulkeminen on edullista. Virallisissa takseissa on aina nähtävillä hinnasto ja joissakin takseissa voi maksaa luottokortilla. Suositeltavia taksiyhtiöitä ovat muun muassa Pink Taxi, Lux Taxi ja Naxis Taxi. Naxis Taxi -yhtiöllä on oma mobiilisovelluksensa, jota käyttämällä taksin voi tilata haluamaansa paikkaan. Lentokentältä kaupunkiin tultaessa kannattaa käyttää kiinteähintaista taksipalvelua (tiski matkatavarahallissa ja tuloaulassa).

 

Belgradissa on kattava raitiovaunu-, ja johdin- ja linja-autoverkosto.  

 

Suomesta ei ole suoria lentoyhteyksiä Serbiaan.

 

Juomarahat

Juomarahat eivät sisälly esimerkiksi ravintolalaskuun. Juomarahaa voi jättää noin 10 prosenttia hinnasta. Taksin hinnan voi pyöristää ylöspäin seuraavaan sataan dinaariin.

Jätehuolto

Niin yksityiset kuin yrityksetkin heittävät roskat kaduilla oleviin jäteastioihin. Lasipulloja ja muovipulloja kierrätetään jonkin verran.

Kansalliset vapaapäivät

  • 1.-2. tammikuuta uuden vuoden päivä
  • 7. tammikuuta joulupäivä
  • 15.-16. helmikuuta kansallispäivä
  • pitkäperjantai, pääsiäismaanantai (ortodoksinen), pvm. vaihtelee
  • 1.-2. toukokuuta vappu, kansainvälinen työnpäivä
  • 11. marraskuuta aselevon päivä

 

Mikäli pyhäpäivä sattuu sunnuntaille, on seuraava työpäivä vapaapäivä.

Kirjallisuus

Tietokirjallisuutta

 

Kullaa, Riina (2011): Serbia. Teoksessa Järvinen, Jouni & Lindstedt, Jouko (toim.): Itä-Eurooppa matkalla länteen.

Laine, Jarmo (2000): Toisenlainen totuus Kosovosta.

Pälsi, Sakari (1928): Päivänpaisteen mailla: matkakuvia Unkarista, Serbiasta ja Sardiniasta.

Petan, Zarko (2009): Titon salattu elämä.

Rutanen, Reijo (2002): Serbia: Euroopan sairain mies.

Rutanen, Reijo (2001): Balkanin sotien seurauksista Serbiassa.

Suomalainen, Nina & Karvinen, Jyrki (toim.) (2008): Suomalaisten kovat paikat. Länsi-Balkan 1992-2008.

Visuri, Pekka (2000): Kosovon sota.

 

Kaunokirjallisuutta

 

Albahari, David (2007): Syötti.

Andric, Ivo (1960): Drina-joen silta: Visegradin kronikka.

Kis, Danilo (2006): Varhaisia suruja.

Laine, Jere (2011): Pako.

Pekic, Borislaw (1978): The Houses of Belgrade (englanniksi)

Velmar-Jankovic, Svetlana (2002): Dungeon. (englanniksi)

Kodinhoitoapu

Kodinhoitopalveluita on saatavilla kohtuullisin kustannuksin.

Koulut ja opiskelu

Serbiassa lapset aloittavat koulun julkisessa koululaitoksessa sinä vuonna kun he täyttävät seitsemän. Peruskoulu kestää 8 vuotta ja toisen asteen opinnot 3-4 vuotta, opintojen alasta riippuen. Tämän jälkeen voi hakeutua yliopistoon tai muihin korkea-asteen opintoihin.

Käymälät

Julkisia käymälöitä löytyy parkkihalleista ja puistoista. Käymälöiden siisteystaso vaihtelee. Moottoriteiden varsilla on isompia hyvin varusteltuja taukopaikkoja. Pienempien huoltoasemien käymälät saattavat edelleen olla reikä lattiassa -tyyppisiä. 

Lapset

Serbialaiset ovat hyvin lapsirakasta kansaa. Lapset ovat tervetulleita ravintoloihin ja kahviloihin. Ruokalistoilla on harvoin erillisiä lastenannoksia, mutta usein puolikkaan annoksen tai yksinkertaisen annoksen tilaaminen listan ulkopuolelta onnistuu.

Lemmikit

Tuotaessa lemmikkieläimiä Serbiaan kannattaa voimassaolevat säännökset tarkastaa paikallisilta viranomaisilta, esimerkiksi Serbian suurlähetystöltä Helsingissä.

Liikennekäyttäytyminen

Liikennekäyttäytyminen eroaa suuresti suomalaisesta. Riskiohitukset ovat yleisiä ja maanteillä ajetaan reipasta ylinopeutta. Syrjäseuduilla teiden kunto vaihtelee.

 

Heinä-elokuussa moottoriteiden tullipisteissä ja rajanylityspaikoilla voi olla pitkiäkin ruuhkia.

 

Paikallisessa liikennekulttuurissa hätävilkkuja käytetään lyhytkestoisen parkkeerauksen merkkinä.

Majoitus

Eritasoisia majoituspalveluita on hyvin tarjolla. Messujen ja muiden tapahtumien aikaan voi huoneen löytäminen Belgradista olla kuitenkin vaikeaa.

Serbiassa matkailijoidenkin täytyy lain mukaan tehdä ilmoitus asuinpaikastaan paikalliselle poliisille 24 tunnin kuluessa. Hotellit ja hostellit hoitavat tämän automaattisesti yöpyjän puolesta.

Mitat ja painot

Serbiassa on käytössä metrinen järjestelmä.

Muutot

Serbiassa toimii useita täyden palvelun kansainvälisiä muuttofirmoja kuten AGS ja Interdean.

Pankit

Pankit ovat Serbiassa yleisimmin auki arkisin klo 9 - 17 ja lauantaisin klo 9 - 13.

Parturi-kampaamot

Parturi- ja kampaamopalveluita sekä muita kauneudenhoitopalveluita on saatavilla hyvin kohtuulliseen hintaan.

Posti

Serbian posti toimii kohtalaisen hyvin. Postimerkkejä myydään vain posteissa. Osa posteista on arkipäivien lisäksi auki myös lauantaiaamupäivisin.

Puhelimet

Serbiassa matkapuhelinverkko on kattava ja roaming-palvelu toimii. Keskeisimpiä matkapuhelinoperaattoreita ovat Telenor, VIP ja MTS. Serbian suuntanumero on +381.

Pukeutuminen

Serbialaiset ovat muotitietoisia ja pukeutumiseen ja ulkonäköön panostetaan.

Liike-elämässä pukeutuminen on konservatiivisempaa. Miehillä tumma puku on yleinen.

Puoliso

Serbiassa toimii muun muassa International Women’s Club.

Pysäköinti

Parkkipaikan löytäminen kadulta voi olla haasteellista. Parkkihalleissa on yleensä paremmin tilaa. Kauppakeskusten parkkihallit ovat ilmaisia (ainakin tietyn tuntimäärän). Kadulle pysäköidessä pysäköintimaksun voi maksaa lähettämällä auton rekisterinumeron parkkitolpassa ilmoitettuun numeroon. Belgradissa voi pysäköidä kadulle sektorista riippuen yhdeksi, kahdeksi tai kolmeksi tunniksi.

Ravinto

Serbia on lihansyöjän paratiisi. Ruokailu aloitetaan usein keitolla (corba). Valtavia lihaisia ruoka-annoksia voi keventää erilaisilla salaateilla, kuten serbialainen salaatti tai shopska, joka on kuin edellinen, mutta jonka päällä on valkoista vuohenjuustoa. Lähes joka kadun kulmassa on leipomo (pekara) josta voi ostaa paikallisia herkkuja, kuten burek, jota saa niin lihalla, perunalla kuin juustollakin höystettynä.

Rekisteröity parisuhde

Serbiassa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinti ei ole mahdollista.

Sosiaaliturva

Suomella ja Serbialla ei ole sosiaaliturvasopimusta.  Vakavien sairaus- tai onnettomuustapausten varalle on suositeltavaa ottaa laaja matkailija- ja matkatavaravakuutus.

Suomi-kuva

Suomi tunnetaan Serbiassa korkeasta koulutustasosta, vähäisestä korruptiosta sekä teknologiasta. Myös suomalaiset moottoriurheilijat tunnetaan hyvin. Martti Ahtisaari tuo edelleen negatiivisia tunteita pintaan Serbiassa.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite 220 V ja pistorasiat ovat samat kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Julkiset terveydenhuoltopalvelut ainakin pääkaupungissa Belgradissa ovat suhteellisen toimivat ja yksityisiä palveluntarjoajia on myös. Serbiaan matkustavan on syytä ottaa kattava matkavakuutus.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Serbian tullimuodollisuudet:

http://www.upravacarina.rs/en/Passengers/Pages/Passengers.aspx

Turvallisuus

Yleinen turvallisuustilanne Serbiassa on hyvä. Normaalia tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta tulee noudattaa.

Valokuvaaminen

Valokuvaamiseen suhtaudutaan neutraalisti.

Valuutta

Serbian virallinen valuutta on dinaari. Virallisen vaihtokurssin voi tarkistaa Serbian kansallispankista.

 

Rahaa euroista dinaareiksi ja takaisin voi vaihtaa menjacnica-rahanvaihtopisteissä, joita kaupunkien keskustoissa on kaikkialla.

Vapaa-aika

Vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia on paljon. Talvella voi lasketella Kopaonikissa ja Zlatiborissa ja muulloin vuoristot tarjoavat hienot mahdollisuudet patikointiin.

 

Belgradissa kaupunkilaisten henkireikiä ovat muun muassa Ada Ciganlija (Sava-joesta eristetty järvi) sekä Kosutnjak-puisto. Adalla on myös 9-reikäinen golfkenttä sekä mittavat muut harrastusmahdollisuudet aina rullaluistelusta soutuun.

 

Kulttuuritapahtumia ja erilaisia festivaaleja on paljon. Tunnetuimpia ovat Novi Sadissa järjestettävä EXIT-festivaali, FEST-elokuvafestivaali ja Gucan torvimusiikkifestivaali.

 

 

 

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Belgrad

Päivitetty 21.9.2015

© Suomen suurlähetystö, Belgrad | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot